Lapsuuden kesiä vietin mummoni maatilalla. Mummoni oli kotoisin Karjalasta ja hän oli todellinen Rauta-Mummo! Osasi vaikka mitä, sekä teki asioita mitä itse halusi. Sieltä mummolasta alkoi yrittäjän urani 9 vuotiaana. Kasvatin hänen pellollaan kesäkukkia, tein niistä kukkakimppuja ja myin niitä kimppuja Karkkilan torilla. Toripöytänä toimi kaksi kokoontaitettavaa puutarhatuolia ja niiden väliin laitettu yksi lauta. Torille mentiin mummon viininpunaisella Skodalla aamuvarhaisella. Koko kesän myynnit laitettiin säästöön erillisiin kirjekuoriin ja syksyllä niillä rahoilla ostin ompelukoneen. Ikää oli tuolloin 9 vuotta. Torimyyjän hommia tein 15 vuotiaaksi asti, kunnes pääsin ihan ”oikeaan” ensimmäiseen työpaikkaan. ”Oikeaksi” Torimyyjäksi. Viereisessä toriruudussa oli ollut kaikki kesät sama vihanneskauppias ja hän oli huomannut minun myyntitykin taitoni 😉 Vihanneskauppiaan myyntiopeista ja ajatusmalleista on ollut suuresti hyötyä myöhemmin.
Olen saanut kokeilla torikauppiaan lisäksi miltä tuntuu olla: siivooja, kahvilatyöntekijä, 4H-kerhon ohjaaja, puutarhurin apulainen, tarjoilija, juhlapalvelutyöntekijä, lasten/kodinhoitaja, kotitalousneuvoja, ravintolapäällikkö, hovimestari, kiinteistöpäällikkö, palveluesimies, myyntipäällikkö ja palvelujohtaja.
Koulunpenkillä olen istunut sen verran että todistettavasti olen Kotitalousteknikko ja kauppateknikko. Johtamistaidon erikoisammattitutkinnon olen suorittanut viimeisimpänä 2016-2017
Vuoden 2013 alussa elämä johdatti minut PikkuNoita Siivouspalvelu Oy:n myyntipäälliköksi. Siitä alkoikin sellainen elämän korkeakoulu että oksat pois – ja siinä elämän korkeakoulussa ollaan edelleen.
